Mistä perinteiset lastenlaulut ovat oikeasti peräisin?

Lastenlaulu.fi ·

Jänis istui maassa, Hämä-hämähäkki ja Tuiki, tuiki, tähtönen kuuluvat monen suomalaisen lapsuuteen. Yllättävän moni tutuista lastenlauluista on kuitenkin tullut Suomeen ulkomailta.

Lastentarhaliikkeen mukana Saksasta ja Ruotsista

Ylen vuonna 2010 julkaisemassa jutussa musiikkikasvattaja Maisa Krokfors kertoo, ettei yksikään näistä lauluista ole alkujaan suomalainen: Pieni nokipoika, Jänis istui maassa ja Hämähäkki. Hänen mukaansa ne tulivat lastentarhaliikkeen mukana Saksasta tai Ruotsista. Krokforsin mukaan laulut säilyvät sukupolvelta toiselle, koska vanhemmat laulavat lapsilleen lauluja, jotka ovat itse oppineet lapsena.

Helsingin yliopiston musiikkididaktiikan lehtori Inkeri Ruokonen (vuonna 2010) kertoo samassa jutussa, että lastentarhanopettajien koulutus perustettiin Suomessa vuonna 1892 ja että varhaiskasvatuksen musiikkikasvatus alkoi ensimmäisissä lastentarhoissa. Pieni nokipoika on hänen mukaansa tuolta ajalta ja on yhä laajasti käytössä.

Lastentarhaliikkeen taustalla oli saksalainen kasvatustieteilijä Friedrich Fröbel (1782–1852), jota Suomen Wikipedia kutsuu päiväkotitoiminnan varhaiseksi uranuurtajaksi.

Esimerkkejä

Jänis istui maassa on alun perin saksalainen leikkilaulu Häschen in der Grube. Suomen ja Saksan Wikipedian mukaan sen tekstin kirjoitti Fröbel vuonna 1840, ja melodia on muunnettu kansanlaulusta Wer die Gans gestohlen hat, der ist ein Dieb. Suomenkielisen version on suomentanut Alli Nissinen.

Hämä-hämähäkki pohjautuu Suomen Wikipedian mukaan englantilaiseen lauluun Itsy Bitsy Spider, jossa on vain yksi säkeistö. Wikipedian mukaan laulun toi Ruotsista Suomeen 1940-luvulla lehtori Kerttu Varjo, joka suomensi ensimmäisen säkeistön ja sanoitti lisäsäkeistöt. Englanninkielisen laulun alkuperä on tuntematon, ja sen vanhin tunnettu painettu versio on vuodelta 1910.

Tuiki, tuiki, tähtönen perustuu Suomen Wikipedian mukaan ranskalaiseen lauluun Ah! vous dirai-je, Maman vuodelta 1761. Englanninkielinen versio yhdistää sen Jane Taylorin runoon The Star (1806). Suomenkieliset sanat on tehnyt Maisa Krokfors.

Tiesitkö? Sama sävelmä on Wikipedian mukaan myös Mozartin vuosina 1781–1782 sävelletyn muunnelmasarjan pohjana.

Jos sul lysti on on Suomen Wikipedian mukaan yhdysvaltalainen lastenlaulu. Suomenkielistä laulua lauletaan sävelmällä She’ll Be Coming ’Round the Mountain, ja ruotsalainen vastine on Klappa händerna när du är riktigt glad.

Pienen pieni veturi on Finnish Music Quarterly ‑lehden mukaan Liisa Tenkun sanoittama, ja sävelmä on perinteinen tanskalainen.

Ja mitkä ovat suomalaisia?

Kaikki eivät ole tulleet ulkomailta. Rati riti ralla on sanoitettu Suomessa: Suomen Wikipedian mukaan sanat on kirjoittanut opettaja ja lastenkirjailija Maija Konttinen. Melodia perustuu ilmeisesti kansansävelmään. Kolme varista on Suomen Wikipedian mukaan suomalainen kansanlaulu, jonka tekijää ei tunneta.

Lähteet